Teksti: Kati Valjus

Rasitusvamma on yleensä oire laajemmasta ongelmasta

Rasitusvammat juontavat juurensa usein siitä, että jokaisella hevosella on yksi jalka, joka on muita heikompi. Se, että muut jalat kantavat ylimääräisen rasituksen, ei välttämättä näy ollenkaan päälle päin - kunnes ennen pitkää joko heikossa jalassa tai sitä kompensoivassa jalassa ilmenee rasitusvamma. Paikallisen hoidon sijaan olisi syytä katsoa vamman syntyä syvällisemmin, kehottaa eläinlääkäri Kim Sell.

Hevonen voi säästää heikkoa jalkaansa ilman, että mitään näkyy päälle päin - nelijalkaisena eläimenä hevoselle on aivan luonnollista, etteivät sen kaikki kintut ole sataprosenttisesti mukana, vaan kompensoivat toinen toisiaan.
- Kolme kompensoivaa jalkaa tekevät sitten vastaavasti ylitöitä, ja tämä onkin yleisin rasitusvamman syntymekanismi, selvittää eläinlääkäri Kim Sell.
- Heikko jalka saattaa hämäävästi näyttää terveimmältä, koska se rasituksen jälkeen pullottaa vähiten. Kolme muuta jalkaa pystyvät kyllä ottamaan vastaan ylimääräistä rasitusta, mutteivät määrättömästi.
Useimmilla hevosilla heikoin jalka on oikea takajalka, mutta se voi olla mikä tahansa muukin. Vastaavasti heikkoa jalkaa kompensoiva jalka voi olla mikä tahansa muista kolmesta - ei siis välttämättä aina diagonaalipari, kuten usein ajatellaan.

Jännevammalle annettava edellytykset parantua

Lievin rasitusvamman muoto on niveltulehdus. Varsinaisen jännevamman ilmeneminen kertoo, että jalka on jo todella ylikuormittunut. Ennen jännevamman syntyä kyseinen jalka on jo jonkin aikaa tasapainotellut liikarasituksen rajoilla.
Rasitusvamma voi syntyä joko heikkoon jalkaan tai sitä kompensoivaan jalkaan. Hankosidevammat ovat yleensä heikon jalan vammoja, kun taas koukistajajänteen vammat yleensä ylirasitusjalan vammoja. Etujalan jännevamma on miltei aina ylirasitusvamma
- Maailmalla jännevammoja pidetään vaikeina hoitaa. Itse näkisin asian kuitenkin niin, että ne kyllä paranevat, jos niille vain annetaan edellytykset parantua, Sell korostaa.
Hän kritisoi jännevammojen hoitoa turhan paikalliseksi. - Sen sijaan, että keskitytään pelkästään rikkinäiseen jänteeseen, olisi syytä katsoa ongelmaa laajemmin. Jos yhdessä ja samassa jalassa ilmenee toistuvasti rasitusvamma, pitäisi hälytyskellojen soida. Vamman aiheuttaja on 90-prosenttisesti jossain muualla kuin jänteessä.
Rakenteelliset heikkoudet voivat edesauttaa rasitusvamman syntyä, mutta maailman huippuhevosissa on niin pihtikinttuja kuin hajavarpaitakin.
- Hevonen on aina kokonaisuus, ja yläkerran tietokone pystyy korjaamaan alakerran virheitä hyvinkin pitkälle. Täysin virheetöntä hevosta on tuskin olemassakaan.

Pikku hiljaa kuntouttaen

Sell korostaa, että on paljon ekonomisempaa huolehtia hevosen terveydenhoidosta kuin hoidattaa jo syntyneitä vammoja. Venyttelyt ja hieronta kuuluvat normaaliin, terveyttä ylläpitävään lihashuoltoon, jolla edesautetaan jalkojenkin terveyttä. Myös hampaiden huolto kuuluu hevosen terveydenhuollon perusasioihin. Kun hampaat ovat kunnossa, perushevonen pärjää heinällä ja kauralla eikä tarvitse ylimääräisiä ravintolisiä niveltensä kunnossapitämiseksi.
Syntynyttä vammaa Sell kehottaa kuntouttamaan ja vahvistamaan pikku hiljaa, mieluiten hevosen omilla ehdoilla eli tarjoamalla sille vapaus liikkua omaehtoisesti sen verran kuin se haluaa.
- Pihatto olisi esimerkiksi jännevammasta kuntoutuvalle hevoselle ihanteellinen ratkaisu. Siellä se pääsee liikkumaan juuri sen verran kuin siitä itsestä tuntuu hyvältä, eivätkä pienessä liikkeessä olevien hevosten vammatkaan näytä päälle päin niin pahoilta, kun turvotus laskee liikunnan myötä.

Heikkoa jalkaa vahvistettava

Hevonen on luotu liikkumaan. Varmin tapa saada hevosen jalat rikki on seisottaa sitä paljon tallissa. Rasitus tulee suhteuttaa hevosen senhetkiseen tilanteeseen: tervettä hevosta on hyvä liikuttaa silloin tällöin jopa rasituksenkeston äärirajoille. Alustan sopivuudesta on syytä huolehtia: liian kova tai liian pehmeä alusta rasittavat hevosta kohtuuttomasti. Omaehtoinen liikkuminen tarhassa tai pihatossa rasituksen jälkeen nopeuttaa palautumista ja pitää jänteiden ja nivelten mekanismit kunnossa.
Hevosen jalkojen terveys lähtee kavioista. Terve kavio pumppaa jokaisella askeleella nivelnestettä niveliin ja pistää aineenvaihdunnan liikkeelle muualla kropassa. Jos kaviot eivät ole kunnossa, syntyy helposti ongelmia ylempänä.
Rasitusvammojen suhteen ei ole olemassa mustaa ja valkoista, vaan jokainen vamma, sen syntysyyt ja kuntoutus ovat yksilöllisiä. Koska rasitusvamman aiheuttaja on yleensä jossain muualla kuin siellä missä varsinainen vamma on, olisi hyvä näyttää hevosen liikkumista myös asiantuntijalle, jotta jalkojen mahdolliset heikkoudet pystyttäisiin paikallistamaan.
Heikon jalan välttäminen saattaa näkyä esimerkiksi vinoutena tai ongelmina väistöissä ja ympyrällä. Ongelmaan voi pureutua vahvistamalla heikkoa jalkaa määrätietoisesti. Jos taas ongelmaa ruokitaan antamalla hevosen "lintsata", ongelma myös pysyy.
- Mitä pidemmälle epätasaisen rasituksen noidankehä pääsee, sitä sokeammaksi oman hevosen liikkeille tulee, Sell huomauttaa.