Teksti: Marko Björs

Pohkeenväistö, avotaivutus ja vastalaukka

Tällä kertaa opettelemme ensimmäisiä varsinaisia liikkeitä, joita suoritetaan kouluratsastusohjelmissa. Muistutan heti, että liikkeet onnistuvat vain jos perusasiat ovat kunnossa. Edellisissä osissa opetetut asiat, kuten oikea istunta, puolipidätteet ja suoristaminen, ovat edelleen tärkeitä.

Pohkeenväistö

Kun hevonen on oppinut reagoimaan oikein ratsastajan pohkeisiin, saa ratsastaja hevosen siirtymään sivulle käyttämällä vain toista pohjetta. Aloita pohkeenväistö tekemällä ensin valmisteleva puolipidäte, joka parantaa hevosen tasapainoa. Näytä hevosen etuosalle suuntaa johtavalla ohjasotteella liikkeen suuntaan. Aseta hevonen niskan ja pään liittymästä pois liikkeen suunnasta.

Kun väistätät hevosta sivulle, etuosa johtaa koko ajan liikettä. Säätele ulko-ohjalla tempoa ja kaulan suoruutta. Pidä sisäohjalla hevonen asetettuna ja irrota sitä pienillä ohjasotteilla sisäsuupielestä.

Ratsastajan painon tulee olla keskellä hevosta. Sisäpohje ei saa lukkiutua puristamaan, vaan sen on pysyttävä liikkuvana ja toimivana liikkeen tahdissa. Jos haluat vaikuttaa enemmän takaosaan, käytä sisäpohjetta hieman satulavyön takana. Kun vaikutat etuosaan, pidä sisäpohje hiukan edempänä.

Ulkopohje pitää väistön aikana hevosta edessä ja estää yhdessä ulko-ohjan kanssa hevosta taipumasta ja työntämästä lapaansa ulos. Ulko-ohjalla voidaan tarvittaessa vaikuttaa myös johtavasti.

Askel askeleelta

Hevosen tahdin ja eteenpäinpyrkimyksen säilyminen ja suoruus on tärkeää. Tahti katoaa usein silloin kun ratsastaja ajaa hevosta vain sisäpohkeella sivulle eikä tue ulkoavuilla. Tällöin hevonen ei voi kulkea tasapainossa, vaan se "kaatuu" sivulle.

Takaosan jääminen hieman jälkeen ei ole virhe, mutta jos takaosa on edellä, se on paha virhe.

Kun pohkeenväistö halutaan lopettaa, hevonen suoristetaan, takaosa tuodaan etuosan uralle ja hevosta ratsastetaan hetkellisesti eteenpäin.

Muista tehdä aluksi vain muutama hyvä sivuttaisaskel. On aina parempi tehdä lyhyt väistö hyvässä tasapainossa mahdollisimman suoralla hevosella. Kun tunnet hevosen olevan valmis, voit vähitellen pidentää väistöä.

Tee väistö aluksi käynnissä. Kun hevonen on oppinut kunnioittamaan ja ymmärtämään sivulle vievää pohjetta, voidaan harjoituksia tehdä ravissa, jolloin eteenpäinpyrkimys on helpompi säilyttää.

Väistön vaikeus riippuu ratsastettavan tien jyrkkyydestä. Suunnittele aina väistölinja etukäteen. Katso aloitus- ja lopetuspiste kentältä.

Helpoin tapa aloittaa väistö on kääntää lyhyeltä sivulta pitkän sivun viereen ja väistättää hevosta muutaman askeleen verran takaisin uralle. Kun tämä sujuu, voit kääntää keskihalkaisijalle ja suunnitella pitkän linjan halkaisijan alusta pitkän sivun päähän uralle. Muista, että etujalkojen tulee koko väistön ajan polkea tätä linjaa pitkin. Jos takaosa pyrkii edelle jolloin hevonen ei pääse kunnolla eteenpäin, suorista hevonen linjalla pistettä kohden ja ratsasta hetkellisesti suoraan eteen. Aloita sitten väistö uudelleen.

Älä koskaan pakota hevosta sivuttaisliikkeisiin, joihin sitä ei ole huolellisesti valmisteltu. Älä rankaise hevosta jos liike epäonnistuu, vaan aloita uudestaan ja kehu hevosta kun se tekee oikein. Hyvä vinkki on harjoitella hevosella ensimmäiset väistöaskeleet silloin kun tullaan maastolenkiltä kotiin. Tällöin hevonen on lämmennyt ja pyrkii varmasti reippaasti eteen.

Väistössä tärkeää

- Pohkeenväistössä hevosen tulee liikkua eteenpäin, sivuttain ja astua ristiin niin, että sisemmät jalkaparit kulkevat ulompien edestä ja ohi.

- Rungostaan hevosen tulee olla pitkän sivun suuntainen, mahdollisimman suora.

- Hevonen tulee asettaa niskan ja pään liittymäkohdasta liikkeen suunnasta poispäin niin, että pää pysyy suorassa eli korvat ovat samalla tasolla.

- Mikäli hevonen aina vie takaosansa edelle, tarkista pohkeesi sijainti. Se ei saa olla liian takana. Kun sinulla on selkeä linja, ratsasta linjaa pitkin ensin suoraan muutaman kerran, sitten väistäen pienissä pätkissä ja aina ennen kun hevonen ehtii viedä takaosaansa liikaa sivulle, suorista hevonen ja ratsasta hieman eteen.

- Ratsastajan on sijoitettava painonsa keskelle hevosta, mutta annettava painon mennä mukaan liikkeen suuntaan, ettei hän jarruta istunnalla hevosen eteenpäinpyrkimystä.

- Pohkeenväistössä ohjilla ja muilla avuilla ei voida korvata pohkeiden tehtävää.

- Aivan kuin muissakin liikkeissä, ongelmien ilmaantuessa tarkistetaan ensiksi perusavut ja suoritetaan korjaukset erikseen eikä ruveta "tappelemaan" itse liikkeessä.

- Oikein suoritettuna pohkeenväistö on irrottava liike. Se parantaa hevosen tasapainoa ja notkistaa sitä.

- Pohkeenväistössä ratsastaja oppii käyttämään eteenpäin ajavia, kiinniottavia ja sivulle vieviä apuja yhteistyössä.

Avotaivutus

Kokoaviin liikkeisiin kuuluu avotaivutus, jossa hevosen tulee taipua koko vartalostaan. Avotaivutuksessahevonen on asetettu niskasta ja tasaisesti taivutettu kaulasta ja rungosta liikkeen suunnasta poispäin. Se liikkuu takajalat kaviouralla ja etujalat sen sisäpuolella niinsanotusti kolmella uralla. Kun avotaivutusta katsotaan suoraan edestä, nähdään vain kolme jalkaa, koska ulkoetujalka peittää sisätakajalan. Tämä on oikeaoppinen avotaivutus ja se vastaa normaalin hevosen kykyä taipua hyvin koko rungostaan. Sisätakajalan ja ulkoetujalan ura saa poiketa toisistaan kilpailuissakin vain noin 30 cm:n verran.

Aloita avotaivutus aivan samalla tavalla kuin jos olisit lähdössä voltille. Johda hevosen etuosa uran sisäpuolelle johtavalla ohjasotteella ja aseta samalla hevonen niskan ja pään liittymästä. Istu keskellä, pyri istumaan hyvin mukana liikkeessä.

Sisäpohje on satulavyön kohdalla ja taivuttaa hevosta rungosta ja pitää hevosen uralla.

Ulkopohje säätelee taivutusta hieman satulavyön takana, estää takaosaa työntymästä ulos ja ajaa ulkotakajalkaa eteen ja alle. Ulko-ohja tukee pohjetta, ohjaa hevosta kulkusuuntaan ja säännöstelee asetusta ja taivutusta.

Avotaivutusta lopetettaessa vie etuosa ulos takaosan uralle johtavalla ulko-ohjalla. Suorista hevonen ja ratsasta sitä hieman suoraan eteen yhtä uraa pitkin.

Yleinen virhe avotaivutuksessa on, että ratsastaja vetää hevosen etuosan uran sisäpuolelle sisäohjalla ja yrittää ylläpitää taivutuksen vain samanpuolisilla avuilla. Tällöin hevonen kääntää kaulansa ja taipuu siitä liikaa, eikä kanna ulkokylkeään. Jos ratsastaja ei tue ulkoavuilla, avotaivutus ei onnistu. Hevonen vain "valuu" ulkokyljestä ulos ja työntää ulkolapansa uralle. Tällöin hevonen tuntuu jäykältä ja se painaa sisäohjaan pysyäkseen tasapainossa.

Muista, että mitä enemmän hevonen poikittaa avotaivutuksessa, sitä vähemmän se taipuu. Poikitusta ei siis pidä liioitella.

Vastalaukka vaatii tasapainoa

Vastalaukaksi kutsutaan esimerkiksi oikeaa laukkaa vasemmassa kierroksessa. Vastalaukkaa voidaan ratsastaa monella eri tavalla. Esimerkiksi myötälaukassa voidaan tehdä kulmankatkaisu, täyskaarto, ympyrän vaihto tai ympyrä leikkaa ja jatkaa tästä sitten samaa laukkaa toisessa suunnassa isolla ympyrällä tai uraa pitkin. Vastalaukkaa kannattaa opettaa hevoselle vasta silloin, kun sillä on myötälaukassa hyvä tasapaino ja se nostaa herkästi molemmat laukat pienillä avuilla.

Aloita vastalaukkaharjoitukset pienillä uralta sisäänpäin kääntyvillä serpentiineillä tai kiemuraurilla. Näin ratsastat muutaman askeleen vastalaukkaa ja palaat jälleen myötälaukkaan.

Kun tämä harjoitus sujuu, jatka kaarrosten jälkeen puoli- ja kokoympyröille vastalaukassa. Kun hevonen pysyy rauhallisena vastalaukassa, voidaan harjoitella laukannostoja vuoroin oikeaa ja vasenta laukkaa nostaen hyvin lyhyin välein. Näin valmistellaan hevosta laukanvaihtoihin askeleessa.

Vastalaukassa tärkeää

- Vastalaukka vaatii hevoselta hyvää tasapainoa, notkeutta ja herkkyyttä ratsastajan avuille. Samalla se myös kehittää näitä ominaisuuksia.

- Ratsastajalta vaaditaan entistä suurempaa mukautuvuutta ja apujen tarkkaa yhteispeliä, erityisesti kaarteissa, jolloin vastalaukan vaikeudet ilmenevät.

- On tärkeää kääntää hevosta käännöksen puoleisella ohjalla säilyttäen vain pieni asetus laukan puolelle.

- Yleisin virhe vastalaukkaan käännettäessä on se, että ratsastajat taivuttavat hevosen kaulaa liikaa laukan puolelle ja antavat käännöksen puoleisen ohjan roikkua lähes löysänä. Tällöin hevonen "kaatuu" käännöksen puolelle eikä pysy tasapainossa. Kun tasapaino menetetään, laukan tahti kiihtyy tai hevonen putoaa raville.

- Ratsastajan on istuttava suorassa nojaamatta eteenpäin, paino hieman enemmän laukan puolella.